Tof Talli: 048 Varsa aamulla tallissa! Oh no!

Nyt pääsi tamma varsomaan salaa, tuli sen verran etuajassa ettei kauheesti vielä odoteltu eikä tuttuja merkkejä ollut, niitä joita oli edellisissä varsomisissa seurattu. Vielä lauantai-iltana oli tammaa porukalla tutkittu, vieraat olivat tulossa Vermon raveista ja kotimatkalla poikkesivat varsaa katsomaan (joka oli siis mahassa vielä :D). Villit veikkaukset olivat torstaina - tai - viikko vielä!

Maanantai aamuna karsinassa odotti yllätys! Kyllä siinä sydän jätti lyömättä, kun kävelin karsinan ovea kohti. Sillä jo tallin ovella minulle selvisi, että täällä on jotakin tapahtunut! Ruusu nääs seisoi väärässä paikassa ja ihan hiljaa, rauhassa.

Kun sain karsinan oven auki maassa makasi tumma kaveri, kaiken lisäksi kuiva! Olen ihan huvikseni katsonut kellosta aikaa kuinka nopeasti varsa kuivuu, että tietäisin seuraavan kerran kun tulen talliin "yllätysvarsaa" katsomaan, niin se on aika tasan puolituntia niin varsa alkaa olla kuiva, se ei ole pitkä aika! Tästä siis lähdettiin arvuuttelemaan milloin on syntynyt. Jälkeisetkin oli tippuneet, sitten katsomaan miten varsa nousee ylös, onko sitä paljon treenattu? Sekin sujui hienosti ja kävely myös, jopa hyppelehti. Oh no, tämä on vanha tekijä, kuinka monta tuntia?

Tässä vaiheessa lähdin etsimään Jaria, juoksin pihalle ja saman tien takaisin - käsi hännän alle ja tunnustelemaan, mitä, mitä, pelkkä reikä - se on ORI! Meinas ihan unohtua :)).

Hetken ihasteltuamme uuden reippaan kaverin menoa tarkistin maitobaarin tilanteen, onko käyty? Niin, ei mitään, ihan korkkaamaton, tissit ihan täynnä maitoa. Hyvällä tahdollakaan en saanut itselleni uskoteltua että kaveri olisi siellä käynyt. Tilanne vaan vahvistui kun seurasin tissille meno harjoituksia. Jos tissin kyljessä olisi ollut reikä niin kiva mutta kun se nisä on siellä alhaalla! Kaveri imi nimittäin tissiä sivusta ja hartaan uskollisesti aina uudelleen sitä samaa paikkaa sivusta. Mussutus oli kovaa ja äänekästä, mutta paikka väärä. Pelkän äänen perusteella olisi voinut luulla varsan olevan tissillä. Ja tuolla menolla siihen voi tullakin reikä. Ruiskutin maitoa varsan nenälle ja hieroin sitä nisiin, kävin pesemässä imeskellyn kohdan mutta ei. Lopulta kokeilin teippiä imeskelykohtaan karkottamaan. Mutta sekään ei estänyt, imi teippiä! Teipit pois ja tuttipulloa esiin. Mitä missä tuttipullo, varsomislaatikossa ei ollut, Jarin lähdettävä lähikauppaan!

Lopulta oltiin tuttipullo vaiheessa ja oli hankalaa. Varsa oli tosi reipas, siitä olin iloinen mutta meno loppuu jos menovettä ei tule koneeseen. Ja niinhän siinä alkoi käydä pikkuhiljaa. Tunteja oli siis jo mennyt aikaa kulunut tuloksettomiin harjoituksiin ja toteamiseen että ei mikään toimi tämän varsan kanssa. Kallisarvoisen ternimaidon saanti laskee. Olin saanut varsan imemään tuttipullosta 3dl maitoa. Lopulta varsa hamuili enemmän tuttipulloa ja joi siitä maitoa tamman jalkovälistä, siinä vaiheessa toiveet heräsi. Nyt kohta palaset loksahtaa! Heti seuraavalla yrittämällä niin kävikin, tissi oli suussa! Siinä vaiheessa avustajat poistuvat sisätiloihin kameran taakse valvomaan. Ja elpymään. Aamupalalle vai lounaalle?

Kun varsa on pitkään ilman maitoa tulee tosiaan hiipuminen jossakin vaiheessa ja niin tuli tälläkin. Alun reipas varsa olikin sitten veltto ja väsynyt. Seurasin kamerasta heräämistä ja jos ei päässyt heti ylös kävin vähän auttamassa. Muutaman autetun kerran jälkeen alkoi sitten reipastuminen. Mutta samaan aikaan pihkapaska vaivat. Nuo vatsavaivat ovat sitten viheliäsiä ja vievät ruokahalut, eritoten näin pienellä. Häntä viuhtoi ja vatsa oli selkärangassa. Varsalla myös ilmaa vatsassa. Helpotin tilannetta pienillä peräruiskeilla ja iloitsin jokaisesta kaasupöllähdyksestä (pienet ne on ilot mullakin).

Vaikka kaikki olikin nyt hyvin jäi kalvamaan saiko varsa tarpeeksi ternimaitoa ja niitä tärkeitä vasta-aineita? Rupesin asiaa tarkistamaan eri lähteistä ja kaikissa puhuttiin 4-6 tunnista tai alle 6 tunnista pitää saada ternimaitoa niin ja niin paljon. Arvio syntymästä vaihteli siis 4-8 tunnin välissä ja nautittu maito 1-3 dl tuona aikana. Se oli vähän. Kun sain ternimaitomittarin puolen päivän aikaan käsiin oli maidon taso laskenut jo fair tasolle. Ruusulla on kyllä edellisillä kerroilla maito ollut täydellistä ja olihan sitä runsaasti nytkin, laitoin jopa pakkaseen kun varsa ei imenyt ja oli lypsettävä kovia tissejä tyhjemmäksi.

Päätös verikokeesta oli siis helppo tehdä ja tilasin eläinlääkärin seuraavaksi päiväksi. Mutta tiistai aamuna kuitenkin järkkäsin koko kuvion uudelleen. Uusi eläinlääkäri ja plasmat suorilta Viikistä. Täytyi ottaa toinen 'äityslomapäivä' töistä!

Tiistai iltapäivällä sitten kolmen kiinnipitäjän voimin kaadettin poika kyljelleen ja valutettiin litra plasmaa, kiitos jonkun lämppäri ruunan. Se olikin kuitenkin villivarsan plasmaa! Voi sitä vauhtia ja menoa, ihan uskomaton muutos. Nyt on aikakin varmistettu vasta-aine tasot, ja taudeilla on turha yrittää iskeä tähän pikkumieheen.